Mutta olihan siellä paljon hyvää mm. luoksetulossa. Treenasimme kaikki osa-alueet: paikalla pysyminen, vauhti ja loppuasento. Iiroa sotki aika paljon vielä tämmönen eli kaikki palikat ei ole vielä niin takaraivossa, että vois tehdä vähän kaikenlaista samalla kertaa. Parasta oli Iiron loppuasento, joka oli aivan kymppi:) Matkaa täytyy kuitenkin vielä jatkaa harkiten eli raahallisesti tämän asian kanssa. Isona plussana jäi mieleen myös paikalla pysyminen, kun otettiin rivissä luoksetuloja. Takapuoli pysyi hyvin paikallaan, vaikka kaveri lähti liihottaan vierestä. Eli paljon oli hyviä asioita ja tästä on hyvä jatkaa, vaikka välillä vähän tuntuukin tuskaiselle.
Pitipä vielä laitta vielä yksi joulun ajan kuva, jossa Irppe posettaa saamiensa joululahjojen kanssa. Pukin tuomat tuliaiset ovat vasta näinä päivinä alkaneet kiinnostamaan. Syykin on selvillä, lähi mailla oli joku hyvälle tuoksuva neito ja sehän laittoi Iiro-Pojan pään pikkasen pyörälle.
Huomenna lähdemme sitten Irpen kanssa Kainuun suuntaan. Iiro saa käydä ottamassa vähän "Mummulasta" vauhtia sunnuntain näyttelyyn. Varmaan senkin ajan Iiro kirmailis mieluummin maaseudulla, mitä seisoo pöydällä kopeloitavana ja köpöttää häkissään suurimman osan ajasta.
Onneksi Iiro ei näitä asioita ajattele näin. Kaveri elää siinä hetkessä ja ottaa varmasti kaiken ilon irti. Se pitäis itsekin aina muistaa:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti