KASS:n kisat

Tämä viikonloppu noudatti edellisen viikonlopun linjaa. Lauantain rata ei mennyt aivan putkeen ja sunnuntaina oli sit aivan eri meininki. Kepeiltä tuli vitonen ja Lore hankki hitusen yliaikaa ihastelemalla yleisöä. Kaveri pysyi kyllä radalla, mutta seisoa töpötti kohti kentän reunaa;) Tulos saatiin, mutta itse suoritukseen ei  kyllä voi olla tyytyväinen.


Sunnuntaina puolestaan meinas jäädä koko reissu tekemättä. Rataan tutustuminen alkoi kahdeksalta ja meidän piti olla seitsemän aikaan Virpparissa. Nukuin autuaaasti kymmentä vaille seitsemään ja en tiedä, miten paljon pitempään, jos ei olis Harri herättänyt. Laskin, että ehdin koiran lämmitellä, joten päätin kuitenkin lähteä kisaamaan. Hyvin ehdin tutkailla rataa ja suorituksesta päätellen äkkilähtö vois sopia meille, mutta ei kiitos enää.


Sain Loren mukavaan tsemppiin ja kaveri keskittyikin aivan satasella. Tietenkin minun ohjausvirheestä kaveri sukelsi väärästä päästä putkeen, mikä tiesi hylyä. Tästä täytyy todeta, että tulos ei kerro kaikkea. Rata oli ylivoimaisesti paras rata, mitä on tehty tässä kolmen viikonlopun aikan Loren kanssa ja kestääpä vertailun moneen reenisuoritukseen. Vauhtia riitti - arvasikohan Lore uuden palkkansa vai olikinko se ohjaajaa varten:)

Kuva: Taru Vallius

Yllä vielä näyte Loren liidosta reeneissä. Tarjalla kiitokset kuvista. Agikuvat ovat harvinaista iloa ja niinpä lisäilenkin näitä ripotelleen agijuttuihin.