Tornion kisat!

Kävimme kirmailemassa Torniossa molempina päivinä. Tarjolla olisi ollut kolme starttia per päivä, mutta se on meille aivan liikaa ainakin tällä hetkellä. Eka rata meni useiden perusvirheiden kanssa tuhertaessa. Oikeastaan radan vaikein kohta toimi ja kepit. Muutoin säntäilin taas liian edellä Lorea ja muutama este jäi sit kokonaan väliin. Siitäpä ei sit voi muuta saada kuin HYLyn.

Toisella radalla otin sit parhaimpani mukaan opiksi eka radan virheistä. Kiitos vaan kentän reunalta saatujen neuvojen:) Muistin koirani olemassa olon ja rytmitys olikin paljon parempi kuin eka radalla. Keppien aloitus hurahti vähän pitkäksi, mutta siitä ei tuomari sakottanut. Siinä kuitenkin tärvääntyi aikaa ja renkaalta tuli sit vitonen. Tuloksena oli 15.88.

Loren tyylinäyte pituudella.

Sunnuntaina ohjaaminen tuntui jo rytmityksen suhteen vähän helpommalle. Eka rata menikin aika sujuvasti lukuun ottamatta keppejä, jonne ohjasin vähän huolimattomasti. Jälleen kerran oli kepit putken jälkeen. Otin kepit uusiksi ja siinäpä se Lore täräytti putkenkin uusiksi, mikä tiesi tieten HYLyä.

Viimeinen startti oli yks parhaista radoista pitkään aikaan. Sillä otimme vitosen kepeiltä ja niitä leipoessa tuli sitä yliaikaakin. Tuloksena oli 11.31 ja 3. sija. Kaiken kaikkiaan ei voi olla kuin tyytyväinen viikonloppuun, vaikka sitä nollaa ei tullut vieläkään. Muutama viikko aiemmin meno oli niin mahdotonta soheltamista, että en olis silloin uskonut näinkin sujuvaan menoon tässä vaiheessa. 

Loren palkintoposetus ja tietysti Iiro mukana:)

Pitihän meidän taas ottaa perinteinen palkintoposetus ja tietenkin iskän kans. Me nautimme Loren kanssa jokaisesta, pienemmästäkin saavutuksesta. Iiron kanssa ne saavutukset jäivät vähiin. Ehdimme ottaa Iiron kanssa yhden palkintoposetuksen ja onneksi otimme - se jäi ensimmäiseksi ja viimeiseksi, mutta elämä jatkuu. Iiro hoitaa mallikkaasti huoltajan roolia:)