7.12.2008

Eikö meillä tapahdu mitään...

...no kyllä tapahtuu. Hulinan keskellä päivitykset vaan ovat olleet sijalla viimeinen. Iiro ei ole jäänyt kiireiden ulkopuolelle, päinvastoin Iiron kanssa on menty eikä meinattu:) Kuviakin on yritetty räpsiä välillä. Pimeä vaan ehtii aina yllättää, mutta onneksi parta vielä erottuu.


Iirolla on käynyt pari kertaa äärettömän mukava vieras, josta kuva kertokoon puolestaan - Painia by Elli ja Iiro. Lenkillä Iiro ei alussa päästänyt Ellilä kunnolla lähellekään, mutta nyt on tainnut muuri sulaa täysin pojan ympäriltä:) Onhan ne aika hupaisia seurattavia.


Ei nämä päivät kuitenkaan ole aivan leikkiessä mennyt, vaikka eikös sen tokon ja aginkin pitäis olla mukavaa ja tapahtua leikin tiimoilla;) Agissa meillä on ollut monta onnistumisen hetkeä ja Iiro on edennyt valtavasti eteenpäin. Viimeisin ilon aihe on ollut kepit ilman hihnaa. Nyrkkisääntönä on pidetty, että yksi viidestä tehdään ilman hihnaa. Virheitä vältetään viimeiseen asti ja siksi hihna pidetään vielä tiukasti mukana. Täydet kepitkin on jo tehty, mutta itsekseen vejettiin Active Dogin hallilla kuudella kepillä ilman hihnaa ja se onnistuikin todella hienosti molemmilta puolilta. Meno oli niin mukavaa, että täytyy vähän epäselvätkin kuvat säilyttää, eikä se laatu ole aina tärkeintä vaan fiilis. Kiitos Satu-kuvaajalle jälleen kerran.


Syksyn treenit kruunasi leikkimieliset kisat OKK:n treeneissä. Rata oli ympyrän muotoinen sisältäen hyppyjä, putkia, muurin sekä pussin eli vauhtia riitti etenkin Iirolla. Kaveri sijoittui hienosti toiseksi ja sai aivan upean vetonarun palkinnoksi. Jälleen sai todeta, että ohjaaja pilas mitä pilas, mutta siitähän sitä oppii.


Tokossa on emäntä nyt ollut hieman laiska, mutta kyllä me ennen joulua käymme vielä kerran Active Dogin hallilla treenamssa. Muut liikkeet etenee hienosti kovaa vauhtia eteenpäin paitsi se seuraaminen. Treenipäiväkirja on aika huonolla mallilla, mutta uskon sen seuraamisen johtuvan pitkälle toistojen puutteesta. Toisaalta sotki sitä seuraamista, kun käytin yhden viikon ajan imutusta ja nyt sitä sitten leivotaan pois. Pakitin aika rutkasti taaksepäin ja uskon sen seuraamisen vielä sieltä loksahtavan.


Ensi viikko on sitten joululomaa ja mikä sen mukavempaa kuin päästä päivällä metsään. Yllä tunnelmia Oulunsalosta. Viime viikolla kävimme myös Aadan kanssa pitkästä aikaa lenkillä ja meno oli sen mukaista. Kiitos mukavasta lenkkiseurasta.

Ei kommentteja: