10.11.2008

Ja Iirolle kuuluu...

Taas on pyörähtänyt viikko aivan tietämättään. Ohjelmassa on ollut niin tokoa ja agia kuten myös tavallista koiran elämää, mikä on loppupelistä kaikkein tärkeintä:) Tokossa meillä oli torstaina nouto ja liikkeestä seisominen. Aavistus täytyi taas helpottaa noutotreenejä, kun tehtiin eka kertaa hallissa. Teimme pitkiä pitoja ja ne sujuikin loistavasti. Kuten tässä on jo iloittu aiemmin, Iiro on jo ottanut kapulan suuhun, mutta tuolla hallissa se oli vielä nihkeetä. Seisominen sen sijaan meni loistavasti. Liikkeestä seisominen vaikuttaa hyvälle ja paikallakin kaveri pojotti. Takaa kiertämistä ei Iiro kestänyt vielä hallissa, mutta pika puoliin... Alokasluokan liikkeet on aikas mukavalla mallilla, kun vielä se seuraaminen saatais onnistumaan. Täytyy vähän pohtia sitä ja tehdä pientä suunnitelmaa asian korjaamiseksi.

Muistoja agin alkeiskurssilta kesä -07.

Tämän päivän agi toi taas mukavan mielen tullessaan. Ratapätkällä tehtiin hyppyä ja putkeen lähetyksiä. Tässä-käsky toimi nyt hyvin ja hypähtely onnistui oikein mukavasti. Samoin eteen-käsky alkoi luistamaan, kun ensin muistuteltiin voileivällä, mistä on kysymys:) Kepeissä täytyy nyt ohjaajan vähentää sitä käskyttämistä ja höpöttämistä, kun Iiro pujottelee. Se ei ole edes mahdollista kisatilanteessa ja lisäksi se näytti sotkevan Iiron rytmitystä. Toinen juttu on tietenkin se, että kisataanko me ikinä. Kepposet meni paljon paremmin, kun otin vaan parilla kolmella välillä käskyn ja loppuun parit kehut. Eikä kontakteistakaan voi olla kuin tyytyväinen. A ja puomi menee kovalla vauhdilla ja mikä parasta, Iiro alkaa jo kuunnella pysähdys käskyä esteen lopussa. Nyt vaan täytyy vielä täsmentää, että pysähdys täytyy tapahtua kohtaan, jossa etutassut maassa ja takatassut esteellä. Kyllä se sen pian hoksaa... Kuitenkin on pidettävä jalat maassa tämän touhun kanssa...paljon on työtä. Pitäähän sitä kuitenkin nauttia onnistumisista, mitä tätä muuten harrastamaan;)

Ei kommentteja: